Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Retkeilypalveluiden ylläpitäjä ja kehittäjä

Päihäniemessä harvennetaan metsää

Harjumetsiä hoidetaan harventamalla Päihäniemessä

Virkistysaluesäätiö omistaa Kattelussaaressa Päihäniemen etelärannalla 32,5 ha alueen, jota hoidetaan virkistysalueena. Varsinainen virkistyskäyttö keskittyy alueen länsiosaan. Päihäniemi on Salpausselkien välimaastoon sijoittuva lajittunut reunamuodostuma, jonka maasto ja kasvillisuus on samantapaista kuin Salpausselillä – siis mäntykankaita.

Päihäniemen retkikohde sijaitsee virkistysalueen länsipäässä.

Päihäniemen retkikohde sijoittuu virkistysalueen länsipäähän.

Päihäniemen alue ostettiin virkistysaluesäätiölle vuonna 1993 EnsoGutzeitilta, joka oli käsitellyt puustoa talousmetsän tapaan. Alueella on paljon eri ikäisiä kasvatusmetsiä, joiden puustoa on hoidettava harventamalla, jotta latvukset eivät supistu ja puiden elinvoima heikkene. Vuonna 2015 päivityssä metsäsuunnitelmassa todettiinkin harventamistatarvetta Päihäniemessä olevan. Metsäsuunnitelman periaatteina on luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen, maisemanhoito ja virkistyskäyttö. Harvennushakkuilla varmistetaan jäljelle jäävän puuston kasvutila ja elinvoimaisuus.

Harjualueiden luonnonhoidon ohjeet

Ympäristöministeriön julkaisemassa oppaassa ”Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman luonnonsuojelubiologiset kriteerit” kuvataan harjujen ja reunamuodostumien paahderinteitä seuraavasti:

Harjujen ja reunamuodostumien paahderinteitä luonnehtii äärevä pienilmasto. Etelään tai lounaaseen suuntautuneella paahderinteellä vuorokautiset lämpötilavaihtelut ovat hyvin suuria. Rinteet paljastuvat jo varhain keväällä ja säilyvät paahteisina läpi kasvukauden. — Erikoisen kasvuolot heijastuvat myös lajistoon. Harjuilla tavataankin aroympäristölle ominaista lajistoa. Vaateliaita lajeja on etenkin putkilokasveissa ja hyönteisissä.

Kattelussaari-Päihäniemen harjualue kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan, mutta alueelle ei ole suunniteltu suojelualueen perustamista.

Hakkuulla parannetaan uhanalaisten kasvien elinolosuhteita

Hakkuun toimenpidelupaa varten oli pyydettävä ELY-keskuksen lausunto. Siinä todetaan:

Harvennushakkuukuvioilla 28 ja 31 kasvaa uhanalaiset putkilokasvilajit idänmasmalo ja kangasvuokko. Kuvioille suunniteltu harvennushakkuu on kyseisille kasvilajeille ja muullekin harjukasvillisuudelle hyödyllistä. Hakkuutähteet on kuitenkin korjattava em. lajien kasvustojen päältä, mieluiten koko paahderinteen alueelta.

WP_20160419_12_29_07_Pro

Hakkuun kohteena on useita metsikkökuvioita, pääosin alueen itäosassa, mutta myös länsipään retkialueen ympäriltä harvennetaan puustoa. Samalla tehdään polttopuuta koivusta ja muusta energiapuuksi soveltuvasta hakkuutähteestä. Polttopuuhuollon kannalta on edullista, että asia hoituu samalla ja vieläpä ilman kuljetusta.

Harvennushakkuun jäljet näkyvät pitkään hakkuutähteinä maastossa, sillä kuivalla kankaalla puuvartisten kasvinosien maatuminen tapahtuu hitaasti, neulaset toki karisevat kuivuvista oksista. Risuja saa kerätä ja polttaa nuotiossa noudattaen tulenkäsittelyssä normaalia varovaisuutta.